torstai 28. tammikuuta 2016

Merisäätä ja pikavoittoja

Olen absurdien keskustelujen ystävä Tinder-maailmassa. Minuun ei tee vaikutusta kertomukset siitä, miten Herra XYZ treenaa melkein joka päivä melkein tosissaan melkein viiden metrin triathlonille ja käy samaan aikaan melko vaativassa työssä tietokonekirurgina.

Minä arvostan syvästi höpöhöpö -miehiä. He ovat hienoja. Koska käsite höpöhöpö -mies ei varmastikaan ole tuttu kaikille, niin annan tässä hyvän esimerkin höpöhöpö- miehestä ja hänen aloittamastaan keskustelusta. (HH on harmaa, minä sininen)



Kuten huomaatte, HH:ssa on niin paljon miestä, että hän ihan itse on avannut keskustelun. Tervehdyksen jälkeen hän suorittaa testosteronia pursuavan uhkarohkean kysymyksen "Kuinka hullu olet?", joka varmastikin jakaa mielipiteitä.

Keskustelun avauksen jälkeen mies höpöttää aivan omiansa. Mutta näennäisesti hoopon horinan takana on hienoja koukkuja joihin voi tarttua:




Lopuksi herra lopettaa keskustelun ja siirtyy itse aiheeseen. Ei siis päiväkausien jaarittelua "Mitä sulle kuuluu?" "Mulle kuuluu ihan hyvää." vaan suoraan asiaan. Eli koska nähdään?

























Näin sen pitääkin mennä. Ei Tinder ole mikään keskustelualusta. Se on palvelu, jonka avulla voi kopeloida tavata ihmisiä siellä ihan oikeassa elämässä. Missään nimessä ei pidä jaaritella päiväkausia jonkun tyypin kanssa ja päästää itseään ihastumaan mielikuvitusolentoihin. Rysäys todellisuuteen voi olla aika kova ja pasi88 voikin paljastu pasi68:ksi.

Mutta kuinkas kävikään Saanalle ja vuoden 2016 ensimmäisellä höpöhöpö-miehelle?

No luultavasti vituiksihan tämä meni. Tai on ainakin menossa. Treffeillä puhuin aivan ohi suuni, siis huomattavasti pahemmin kuin normaalisti. Poika lähti yhtäkkiä pöydästä nukkumaan. Sanoi lopuksi, että olen ihan hauska.

Koska käymämme lammaskeskutelu oli viihdyttävä, en jaksanut odottaa, että tyyppi olisi itse ollut yhteyksissä. Seuraavan päivänä kävimme tällaisen keskustelun:



Tämän jälkeen meni 10 päivää (!), että pojasta kuului mitään. Sitten poika kysyi, onko minulla TV:tä. Ei ole. No entä radioo? Ei ole sitäkään.

Se oli kuulemma harmillista ettei ole moisia teknisiä vempaimia. Hän kun olisi kovin mielellään katsellut/kuunnellut Merisäätä kanssani.



Että mitäs tässä nyt pitäisi tehdä? Lunastanko Netflix and chill- tyyppisen pikavoiton? Toisaalta jos menee jumaleissön 10 päivää siihen, että on yhteyksissä, niin ei sitä nyt kauheasti voi kiinnostaa?

Voisiko joku nyt selittää onko tämä merisää joku kiertoilmaus Netflix and chill -ilmaisulle vai mitä häh? Salaliittoteorioita anyone?

tiistai 26. tammikuuta 2016

Tinderin käyttöohjeet osa 4 - Keskustelu

Keskustelussa on samat säännöt kuin siivoamisessa. Se kumpi haluaa nopeammin eroon Tinderistä toimikoot jäänmurtajana.

Ikävä tosiasia on, että naisen ollessa aloitteellinen hänen haaviinsa voi tarttua miehiä, jotka eivät hänestä suuremmin ole kiinnostuneita. Omissa kuvitelmissani mies joka ei uskalla tehdä aloitetta edes Tinderissä päätyy aika nopeasti tossun alle ja soittelemaan Väestöliittoon, kun siellä tossun alla on niin vähän tilaa hengittää ja koirankakkaakin aika paljon.

Tällaisia karikoita välttämään olen kehittänyt hienon keskustelunavausstrategian, jota naiset voivat käyttää. Se on hei.



Eli kun mätsi on tärähtänyt ruutuun, niin heti kirjoittamaan potentiaalliselle elämän rakkaudelle kolmikirjaiminen sana hei. Moikin käy, mutta terve on jo vähän hyökkävää ja viittaa liikaa fyysisiin ominaisuuksiin.

Nyt kun jää on murrettu, niin ujoinkin poikanen uskaltaa sanoa jo jotain. Tässä vaiheessa todellinen prinsessa jää heiluttelemaan viuhkaansa ja odottamaan, josko pojalla olisi muutakin asiaa kuin heippaaminen. Oikeammin sanottuna linnanneito antaa kosijalleen mahdollisuuden osoittaa maskuliinisuutensa.



Jos olet kuitenkin enemmän toimintasankaritar kuin prinsessa, voit uhkarohkeasti kysyä mätsiltäsi jotain. Miten menee? -kysymykseen saat yleensä pliisuja vastauksia tyyliin "ihan hyvin" tai "eipä mitenkään ihmeellisesti". Ja keskustelu kuihtuu siihen. Siispä kannattaakin kysyä jotakin ihan muuta.

Suomalaisessa keskustelukulttuurissa menee aina jonkun aikaa, että toinen osapuoli edes ymmärtää, että häneltä odotetaan keskusteluun osallistumista. Hyviä kysymyksiä keskustelun alkuun ovat vaihtoehtokysymykset. Voit kysyä esimerkiksi prinssinakki vai katkarapu? Tai grillimakkara tai soijanakki?



Syöttämällä vastapuolelle vastaukset jo kysymyksessä, annat toiselle aikaa ymmärtää, että hei tässä nyt keskustellaan. Samalla päästät hänet pinteestä, jossa hänen täytyisi itse keksiä vastaukset.

Vaihtoehtokysymyksistä on sitten helppo jatkaa oikeaan keskusteluun. Jos mätsi valitsisi grillimakkaran soijanakin sijaan, niin täytyyhän sinun saada selvyys, miksi näin on. Eikö hän ole koskaan syönyt soijanakkia? (Minä en muuten ole.) Miksi katkarapu on ylivertainen suhteessa prinssinakkiin? Jne. jne. jne.

Jäikö kysyttävää? Ensi kerralla Tinder-oppaassa pureudutaan kamalimpiin keskustelunavauksiin, joita olen Tinder-urallani kohdannut.  Pysykää paikoillanne. Siitä tulee ratkiriemukasta.

perjantai 22. tammikuuta 2016

Jäähyväiset pahvilaatikoille

Nonni, nyt on kaverin kaapit saatu ojennukseen. Vähän jäi vielä hommia, mutta uskon kaverini selviytyvän niistä.

Nämä nyssykät ovat menossa kierrätyseen. Kymmenen jätesäkillistä roinaa kannettiin roskiin!

Projekti oli sen verran intensiivinen, että neljä päivä meni aamusta iltaan lajitellessa ja järjestäessä. Mutta nyt alkaa päivä paistaa roskakasaankin. Neljän päivän aikana muuta elämää ei oikeastaan ollut, joten blogi jäi hetkeksi hunningolle.

Ruokakaapin sisältö ajalta, jolloin ydinsotaan valmistautuminen oli vielä tärkeää.

Tässä vielä esimerkkejä siitä, mitä yhden naisen jäljiltä löytyi:

Yli 200 muovipussia
Liian monta tyhjää pahvilaatikkoa
3 pyöräilykypärää
40 täyttä pulloa viiniä tai viunaa (tyyppi oli ollut ablosutisti jossain vaiheessa elämäänsä, levy jäänyt vähän päälle)
Noin 10 syömätöntä suklaalevyä
Noin 25 paketillista teetä

Kaveri suostui luopumaan yhdestä pyöräilykypärästä. Ilmeisesti siis ylä- ja alapää tarvitsevat edelleen omat kypäränsä. Kaikki tee kuulemma oli syvästi rakasta, joten ne jäivät myös.

Muovipusseille annettiin armonlaukaukset. Muutenkin, älkää jemmatko vaatekauppojen muovipusseja. Niitä on ärsyttävä käyttää roskapusseina, joten ne voi vapauttaa kiertoon heti. Samoin kannattaa tehdä tyhjille pahvilaatikoille. Kun niistä luovuttiin, säilytystilaa tuli monta kaapillista.



Teekaappi selvityksen jälkeen.



Langat löytyvät nykyään läpinäkyvistä laatikoista.

Urheilukamat olivat niin rakkaita, että ne ansaitsivat oman kaappinsa.


Ja minäkin löysin aarteen rojujen seasta. Aivan järkyttävän simpukkalampun! Mitäs tykkäätte?




sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Minkä väristä guacamolen pitäisi olla?

Olen päättänyt pelastaa maailman syömällä vain sesongissa olevia kasviksia ja muita suuhunpantavia.

Koska tuolla lumen alla ei nyt hirveästi kasva mitään ja viime kesän porkkanatkin jäi kylvämättä, niin olen turvautunut makumatkoihin. Onneksi jauheliha ja espanjalaiset tomaatit ovat aina  sesongissa.

Päädyin siis mielikuvituksekkaasti nakkopellin pariin.

(Nakkopelti = nachopelti, eli maustetun ja paistetun jauhelihan päälle kasataan nachoja ja juustoa. Sitten homma uuniin ja napaan eri soosien seurassa.)

Syytän tästä tapaturmasta kämppistäni. Jos hän ei olisi moista jauhelihapläjäystä joskus valmistanut, olisin syönyt loppuelämäni vihersmoothieita, kasvisruokia ja  lisäravinteita. Aivan varmasti.


Sipuli myöhästyi kuvauksista ja suolaa ujostutti. 
Mutta muuten näillä aineilla saat aikaiseksi vaaleanpunaista guacamolea.

Tapahtunutta vahinkoa yritin sitten paikkailla ihan itse tekemälläni guacamolella. Jostain kumman syystä minun guacamolestani tulee vaaleanpunaista mönjää, kun taas se kaupan tahna on vaaleanvihreää. Dear Eki, olenko ihan normaali?

No, joka tapauksessa, vaikka guacamoleni on oudon väristä, on se ihan törkeän hyvän makuista. Nyt haluankin, että kaikki te siellä omissa pikku keittiöissänne laitatte omiin guacamoleihinne aurinkokuivattua tomaattia!

Suosittelen myös sipulimäärän tarkkailua. Itse olen juuri parantunut tavasta upottaa ruokaan kuin ruokaan vähintään kolme valkosipulinkynttä ja tolkuttomat määrät sipulia. Vähemmän on sipulien kanssa enemmän.

Ja sitten kolmas vinkki kotitekoisille guacamolisteille. Sitruuna- tai limettimehu estää töhnänne tummumisen. Näin voitte syödä guacamoleanne vielä seuraavanakin päivänä.

Saanan Martta-kerho kiittää.

torstai 14. tammikuuta 2016

Ordnung muss sein

Olen tehnyt jotakin todella uhkarohkeaa. Olen luvannut mennä auttamaan kaveriani raivaamaan hänen asuntonsa.

Tässä voi mennä hermot, usko itseensä ja kaikista pahimpana ystävyys. Mutta mitäpäs sitä ei tekisi, jotta saisi hamsterin muutettua ahveneksi. (Oletan, että ahvenet eivät keräile rojuja.)

Kaverini laittoi kuvia varmistukaseen siitä, nettä olen ihan varma siitä mitä olen tekemässä. Olen minä! 
Veikkaukseni on, että jumppapallo lähtee...

Muutama vuosikymmen takaperin se, että minä olisin siivonnut edes oman huoneeni, olisi ollut maailman suurien ihmeiden joukossa. Huoneeni oli täynnä kamaa. Ovelta sängylle kulki polku, josta pystyi juuri ja juuri kävelemään. Muu huone oli täynnä vaatekasoja, roinaa, likaa ja luoja ties mitä.

Yleensä siivous tapahtui, kun en kestänyt enää hajua. Hajun alkuperäksi määrittyi yleensä viikon - pari -kolme - neljä muhineet retkeilyvarusteet, joiden seasta löytyi uutta elämää elävä voileipä tai makkara.

Laittakaa vanhemmat lapsenne partioon. Tenavanne oppivat tunnistamaan erilaisia voileipähomeita.

Mutta nyt ollaan kuitenkin voileivän kasvatuksesta päästy siihen pisteeseen, että oma huone on siisti ja kaverille pitäisi saada kanssa.


Kuten moni muukin, koin lopullisen valaistumisen tavarapaljouden lopettamiseksi Marie Kondon johdatuksella. Koska kaverini ei ole Kondoonsa vielä tutustunut, niin tässä pikaohjeet kondoiluun tai siis KonMari- metodiin, kuten japanilainen rouva itse tyyliänsä nimittää.

Pääajatus on, että kaikki turha roina veks. Säilyttää saa vain ne asiat, jotka tuottavat iloa ja joita rakastat.

Homma alkaa sillä, että levität kaiken omistamasi lattialle. Hiplailet tavaraa ja fiilistelet, oliko tässä sitä rakkautta. Jos lovee ei löydy, niin kiitä tavaraa palveluksesta ja siirrä se jälkikäsittelysäkkiin.

Näissä rojuissa rakkautta harvemmin esiintyy, eli varaudu luopumaan näistä:

Rikkinäiset tavarat
Jos et ole korjannut juttua tähän päivään mennessä, tuskin koskaan tuletkaan.

Ohjekirjat
Yleensä jos tekninen vempele hajoaa, viet sen korjattavaksi tai ostat uuden.

Tavoitevaatteet
Jos vaate ei mahdu sinulle nyt, niin ei se ainakaan iloa sinulle tuota. Sitten kun vihdoin olet laihduttanut, haluat luultavasti jo uudenlaisia vaatteita

Kalliit vaatteet/tavarat yms., joita et ole käyttänyt
Vaikka vaate olis maksanut satoja euroja, et tule pukemaan sitä päällesi, jos se on roikkunut kaapissasi jo vuosia.

CD/DVD -kokoelma
Pidä vain ne, joita katsot uudestaan ja uudestaan. Tai et oikeastaan tarvitse niitäkän. Kaiken saa nykyään netistä, Spotifysta, Netflixistä. Mitä näitä nyt oli.

Kirjat
Jos kirja on jo luettu kerran, todennäköisyys siihen että lukisit sen uudestaan ovat aika minimaaliset. Laita kirja kiertoon. Pidä vain ne joita ilman et voi elää.

Lahjat/ perintövaasit
Sinun ei tarvitse pitää jotakin tavaraa, vain sen takia, että kuollut Aune-täti suuttuisi. Lahjan tehtävä on ollut tuoda iloa juhlapäivänä. Sen homman se teki hyvin. Nyt on aika siirtyä eteenpäin.

Piuhat/johdot/osat/ varanapit, joista et edes tiedä, mihin ne kuuluvat
Siis kerrotko mulle ihan tarkasti, mitä aioit näillä tehdä ja milloin? Edelleenkään emme elä pula-aikaa, joten uuden napin voit ostaa kaupastakin, jos sellaista tarvit.

En muuten ole kaivannut mitään tavaraa,jonka heitin menemään! 
Paitsi tämän todella tarpeellisen kristallipöllön hain takaisin.

Tässä oli listaus niistä asioista, jotka muistan kun kirjan lukemisesta on kulunut puoli vuotta. Vaikeinta minulle oli heittää pois tavaroita, joita olin saanut lahjaksi sekä vaatteita joista olin maksanut paljon.

Ja parasta, mikä tämän raivauksen jälkeen on tapahtunut, niin on tosi helppo heittää kamaa pois. Lisäksi teen parempia valintoja jo kaupassa, enkä osta muuta turhaa kuin ruokaa.

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Tinderin käyttöohjeet osa 3, profiiliteksti

Kun olet saanut kuvat paikalleen ja nätisti, voit vielä lisätä viimeisen silauksen Tinder-profiiliisi hyvällä esittelytekstillä. Vaihtoehtoisesti voit myös pilata profiilisi typerällä tai tylsällä tekstillä.

Täytyy kyllä sanoa, että harvemmin edes jaksan lukea miesten esittelytekstejä. Mielummin pelaan Kohtalonsormea ja näpyttelen tykkäämiseni pelkästään kuvien perusteella.

Välillä Kohtalosormen pelaaminen kyllä kaduttaa. Nimittäin jos muuten hyvän profiilin esittelytekstissä mainitaan kainalo!

En siis voi kuvitella mitään kamalampaa kuin kuin haiseva ja karvainen mieskainalo. Yleensä profiilissa puhutaan kainalon lisäksi siitä, kuinka sinne kainaloon kaivataan omaa murua tai kullannuppua.

Mielikuva minusta liiskattuna johonkin haisevaan ja karvaiseen kainaloon on karmiva.
Minun puolestani voitte tunkea kainaloihinne vaikka leivänmuruja. Minua sinne ette saa edes kultahipuilla!

Eli tästä viisastuneena profiili toimii ihan hyvin ilman esittelytekstiäkin.

Ymmärrykseni riittää kaikille muille karvoille paitsi kainalokarvoille. 
Pidän erityisesti koiran- ja kissankarvoista , jotka ovat vielä kiinni elävässä eläimessä. Kuva on pöllitty täältä

Resepti profiilitekstin luomiseen
Jos nyt kuitenkin haluat jotakin raapustella, niin tässä kaava kohtuulliseen profiilitekstiin. Kehittele siis jokaiseen. Kohtaa A, B ja C sinulle sopiva lause.

A Kerro joku tai pari epäolennaisen olennaista asiaa itsestäsi

B Kuvaile, mikä saa sinut villiintymään

C Kehota toimintaan. Heitä pientä vihjettä, millaista matchia kaipaat.

Perinteinen profiiliteksti
Perinteisesti profiiliteksti muodostuisi siis näin:

161 cm sairaanhoitaja Helsingistä(kohta A)
,joka tykkää lenkkeilystä ja joogasta. (Kohta B)
Laita viestiä, niin mennään vaikka kahville. (Kohta C)

MUTTA tämähän on vähän tylsää. Eikö vain? Tällaisia profiileja tulee vastaan 13 tusinassa?

Avautuminen kannattaa aina
Älä turhaan pidä profiilitekstiäsi liian yleisellä tasolla. Keskustelun aloittaminen helpottuu, kun olet heitellyt jo vähän vihjeitä, mistä kanssasi kannattaa keskustella ja millä mielellä olet liikenteessä:

Alle kouluikäisenä sain jalkapallosta päähän. (Kohta A) Olen kostanut tämän tapaturman potkimalla kaikkia kohdalleni osuneita palloja. (Kohta B) Etsin nyt kohtalotovereita. Laita viestiä, niin keksitään yhdessä, miten rangaistaan kaikkia tyhmiä palloja! (Kohta C)

Tai sitten näin:

Olen kolmen lapsen YH, jonka elämän valo syttyy, kun lapset ovat ensi viikonlopun mummolassa. (Kohta A) Viehätyn hierontaöljystä ja puhtaista lakanoista. (Kohta B) Laita viestiä, niin katsotaan vaihdanko petivaatteet sinua varten. (Kohta C)

Positiivisuus EI OLE perseestä
Välillä tulee vastaan profiilitekstejä, joissa on pitkä listaus siitä, mitä matchin ei tulisi olla. Lähes poikkeuksetta ne saavat niskavillat pystyyn.

Haloo?! Me ei olla vielä edes tavattu ja minulta tentataan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Muistanhan olla uskollinen? Enhän haise pahalle? Enhän vain tykkää sinihomejuustosta? Enhän pidä Aune-tätiä vaatekaapissani?

Sanomattakin selvää, että nämä onnettomat eivät pääse Tinder-arvonnassa kovinkaan pitkälle.


Tämän puskan tarkoitus on lähinnä keventää raskasta tekstiä. 


Loppukertaus vielä.  Jos päätät kirjoittaa profiilin, niin kirjoittele se omista lähtökohdistasi. Ole avoin ja positiivinen. Kirjoita omista hinguistasi ja haluistasi. Lopeta profiilitekstisi, pieneen vinkkiin siitä, mistä kanssasi kannattaa höpistä.

Helppo homma, eikö totta?

Jos kaipaat profiilitekstin kirjoitusapua, niin laita kommenttia. Kirjoittelen profiilit niin monelle kuin jaksan. Mutta vain yhden per pää. Valitus- tai palautusoikeutta ei ole :D

tiistai 12. tammikuuta 2016

Ulos kaapista, tsup tsup!

Olin tälle päivälle suunnitellut Tinder-ohjeiston jatko-osaa. Mutta sori darlings. Julkaisen sen strategisista syistä vasta huomenna. Minulla on nimittäin ilmoitusluontoista asiaa.

Synnytin tänään Dagen Efter -blogin Facebook -sivut! Huraa! Tapu, tapu!


En aio jatkossa häiritä KAIKKIA FB- tuttujani höpö höpö-jutuillani, vaan aion kohdentaa luritukseni porukalle, joita ne kiinnmostavat. Näppärää!

Eli nyt kaikki kipin kapin tykkäilemään Dagiksesta Facebookissa:
facebook.com/dagenefterblogi





sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Huonosti käyttäytyvät mummot

Olen syvästi huolissani suomalaista vanhuksista. Mummot vanhenevat ja harmaantuvat vuosi vuodelta. Samaa tahtia kuin hiukset harvenevat, tuntuu tädeistä ja sedistä katoavan myös alkeellismmatkin käytöstavat.

Olin tässä yksi kaunis joulun välipäivä katsomassa elokuvaa. Olin ihan hyvällä ajalla paikalla, mutta sitten kännykkäni alkoi temppuilemaan. En millään saanut lippua näkyviin. Räpläsin puhelinta ja samalla elokuvasali alkoi täyttyi harmaahapsista.

Sain lippuni näkyviin klo 14.27, kun elokuva oli alkanut kello 14.25. Varsinainen elokuva ei ollut vielä alkanut, kun aloin raivaamaan tietä paikalleni.

Teatteri oli ihan täynnä ja paikkani rivin lopussa. Kakka.

Lähdin etsimään tietäni anteeksipyytelevä hymy huulillani. En halunnut talloa kenenkään jalkoja. - - - Sori, mun paikka on tuolla perällä...

Kunnes saavuin ylitsepääsemättömän esteen kohdalle. Kaksi mummoa päättivät olla nostamasta perseitään penkistä. Käytävä oli niin ahdas, että mummojen polvet koskettivat edessä olevan penkin selkämystä.

- Koitas nyt päästä siitä niin!
- Pitäis tulla ajoissa paikalle, että pääsee paikalleen!

Olin aivan puulla päähän lyöty. Luulisi nyt jokaiselle olevan ihan selvää, että (elokuva)teatterissa annetaan tilaa ohimenevälle.

Onneksi saan tosi kovat kiksit mummojen polvien nylkyttämisestä ja jäin nauttimaan tilanteesta näissä tunnelmissa.



Kiitin mummoja vuolaasti heidän tarjoamastaan elämyksestä. Seurava tyyppi päästi ohitseen ilman sen kummempia esityksiä.

Olisi muuten pitänyt talloa sen mummon varpaille, eikä vain nylkyttää polvea.

Mutta siis oikeasti. En todellakaan ihmettele, että vanhukset rusinoituu isoissa asunnoissaan yksinäisyyteensä. Ei se tee mitään kunniakansalaista, vaikka on onnistunut selviämään hengissä kupasta ja ensimmäisistä e-pillereistä.

Mummeleilta on tainnut kadota jonnekin se ajatus, että jos haluaa että sua kohdellaan kivasti, niin kannattaa olla kiva myös muille.

Yritän nyt muistella jotakin hyvää kohtaamista tuntemattoman mummon kanssa. Oho. Ei onnistunut.

Kuulisin nyt erittäin mielelläni muiden mummokohtaamisista. Huonotkin kelpaa.

 






perjantai 8. tammikuuta 2016

Tinderin käyttöohjeet - osa 2, kuvat

Olet nyt siis selvittänyt itsellesi, miksi olet Tinderissä ja mitä sinulla on annettavaa.

Tiedät myös, mitä aiot Tinder-parillasi tehdä, jos oikein hyvin käy. Haaveilet jo nyt sunnuntaiaamuisesta linnunlaulukaraokesta höyhenpeittoon kääriytyneenä. Tai sitten jostakin muusta eläinmaailman ilmiöstä.



Hyvä. Nyt on aika käydä tositoimiin.

Ensivaikutelma luodaan Tinderissä kuvilla. Kannattaa uhrata pari ajatusta sille, millaista viestiä kuvillaan antaa ja minkälaisiin tyyppeihin viestisi uppoaa.

Tämän listan avulla voit tarkistaa, puuttuuko profiilistasi jotakin oleellista.

Olethan ensimmäisessä kuvassa ihan itse ja yksin?
Ensimmäiseen profiilikuvaan kannattaa laittaa ihan se oma, soma, rakas naama. Viimeistään treffeillä paljastut oikeaksi ihmiseksi, vaikka profiilikuvassasi olisit ollut talitintti tai riikinkukko.

Eläinkuvat ovat ok, jos olet etsimässä lemmikillesi kumppania.

Vaikka sinulla olisi kuinka ihania ja hyvännäköisiä kavereita, anna heidän tehdä oma profiilinsa. Tinderissä kaksi yhdellä klikkauksella -tarjoukset toimivat vain harvoille ja kokeilunhaluisimmille.

Näytätkö helposti lähestyttävältä?
Hymyile niin maan perkeleesti, että hampaat näkyvät. Kun vilautat hampaitasi, katsoja näkee heti kerralla, ettet ole vampiiri. Samalla hän voi tehdä päätelmiä terveydentilastasi, iästäsi ja ruokavaliostasi.

Onhan profiilissasi useampia kuvia?
Tinderissä pelottavinta on, jos treffeille ilmestyy söpön fitnesstypyn sijasta karvainen vankilakundi, eli Tinder -yllätys.

Lisää profiilikuvasi seuraksi muitakin kuvia. Tadaa! Vaikutelma siitä että olet lihaa ja verta reaalimaailmassa on vahvistunut.

Näkyyhän naamasi kokonaan?
Älä peitä kasvojasi aurinkolasien, burkhan tai kommandopipon alle. Tinder-yllätykset eivät yleensä ole positiivisia.

Löytyykö profiilistasi kokovartalokuva?
Jos ura Tinder-yllätyksenä ei kiinnosta, suosittelen kokovartalokuvan lisäämistä.

Kertovathan kuvasi jotakin?
Viisi selfietä profiilissasi kertoo, että pidät itsestäsi ja itsesi kuvaamisesta. Se on hyvä asia.

Profiiliin kannattaa kuitenkin ujuttaa myös kuvia, jotka kertovat siitä, mistä pidät. Näin helpotat keskustelun avaamista ja saat tykkäyksiä tyypeiltä, joita kiinnostaa samat asiat kuin sinuakin.

Esimerkki hyvästä valokuvien käytöstä on joulupukeilta, jotka jouluna antoivat enemmän lahjoja kuin piiskaa. Nyt Tinder ratkeilee liitoksistaan kun nämä jouluna liian vähän piiskaa käyttäneet pukit hakevat kohteita joulunajan turhautumiselleen.

Ja millaisilla kuvilla? No risuillapa hyvinkin.

Mutta en voi kuin kehua joulupukkeja! He ovat tunnistaneet hyvin sen, mitä haluavat. Asia ilmaistaan kuvissa suoraan ja kiertelemättä. Tee sinäkin siis niin.


Itkiessä ja hymyillessä ihmisapina ilmaisee alistumista. Ilmeet ovat hyvin samankaltaiset. Suupielet vain osoittavat eri suuntiin. Molemmissa tuntemuksissa tyypillistä käytöstä on esitellä hammasrivistöä. Tällä eleellä apinanpoikanen osoittaa, ettei ole vaarallinen, eikä hänellä ole hampaankoloissa mitään mahdollista Tinder-matchia vastaan. 


Koko homma vielä lyhyesti: Tarkista, että profiilikuvassasi olet sinä ihan itse. Hymyile. Laita useampia kuvia. Älä ole Tinder-yllätys vaan paljasta kuvissa rehellisesti kaikki, minkä kehtaat. Lisäksi helpotat jatkotapahtumia, jos olet ujuttanut profiiliisi pieniä täkyjä siitä, mistä kanssasi voi puhua.

Seuraavalla kerralla perehdytäänkin esittelytekstiin. Pitääkö sellainen olla ja jos, niin miksi?

torstai 7. tammikuuta 2016

Myskikurpitsa-lehtikaali-linssipata

Ettei mene ihan Tinderiksi koko blogi, niin otetaan tähän väliin yksi ruokaohje. Tämä ruoka on kyllä vähän niin kuin ihmiset Tinderissä. Ekalla kerralla ihan älyttömän hyvää. Toisella kertaa en ymmärtänyt ollenkaan, miten olet tällaistakin suuhuni päästänyt.

Mutta koska ensikohtaamiseni paahdetun myskikurpitsan ja intialaisten mausteiden kanssa oli niin vahva. Niin annetaan tälle vielä mahdollisuus.

Tämä on siitä hieno kasvisruoka, että se ei yritä olla liharuoka. Niinkuin esimerkiksi soijanakki yrittää olla.

Ja vegaaninkin tästä saa, jos ei syö jogurtin kanssa.


 Paahdettu kurpitsa
- 1 myskikurpitsa
- oliiviöljyä
- (1 tl) currya
- (tl) garam masalaa
- (juustokuminaa eli jeeraa)
- suolaa

Laita uuni lämpenemään 225° C.

Taistele myskikurpitsan kuoren kanssa. Leikkaa sormeesi. Kuutio myskikurpitsa n. 1,5 cmn kokoisiksi nökäreiksi.

Sekoita mausteet ja öljy. Laita vahingossa liikaa suolaa.

Uita myskikurpitsakuutiot mausteöljyssä ja unohda uuniin noin 30 minuutiksi.

Jos joku tietää miten kurpitsan saa helposti kuorittua, niin kerro!

Kun kurpitsa on uunin hoidossa, voit keskittyä padan kesyttämiseen.

Linssipata

- öljyä paistamiseen
- 1 sipali
- valkosipalia oman maun mukaan 
- 1,5 tl currya
- 0,5 tl garam masalaa
- 5 dl kasvislientä (=5 dl vettä ja sopivan kokoinen kasvisliemivalmiste)
- 1,5 dl punaisia linssejä 
- Aikaisemmin valmistamasi paahdettu kurpitsa
- Puska lehtikaalia

Lämmitä öljy kattilassa ja heitä curry ja garam masala ihan pikavisiitille öljyn kanssa. Max 30 sekuntia. Muuten kaverit kärtsäävät. 

Usuta kavereiden perään sipalit ja valkosipalit. Kuullota ja kuumottele heitä vähän, kunnes tyypit on ihan pehmeitä. 

Kaada joukkoon kasvisliemi ja linssit. Toivottavasti luit linssipurkista ohjeet, miten ne pitäisi huuhdella ja liottaa. Odottaa että keitos kiehuu. Vähennä lämpöä ja sekoittele välillä noin 10 minuutin ajan.

Lisää paahdettu kurpitsa  ja lehtikaali pataan. Keittele toiset 10 minuuttia. 

Ruoka on valmis! Tarjoile turkkilaisen jogurtin kanssa. 

Jos asut yksin, syö samaa ruokaa noin viikon verran. Viimeistään kolmantena päivänä ruuan viehtäys on kadonnut.  



Olen siis syönyt tätä viikon pakkosyötöllä, koska halusin edelleen pitää siitä. En ymmärrä, mikä meni viime kerralla vikaan. Ruoka maistui aivan liian terveelliseltä ja vähän multaiselta. Ehkä raaka-aineet eivät olleet parasta mahdollista. 

Tai ehkä se oli vain tuo lehtikaali. Se kun ei ole enää edes muodissa. Älkää laittako sitä.

Tai sitten huuhtelin linssit huonosti. Seuraavalla kerralla putsaan jokaisen linssin mikrokuituliinalla. 

maanantai 4. tammikuuta 2016

Tinderin käyttöohjeet - Osa 1

Huraa! On taas se aika vuodesta, kun yksinäiset sielut ovat päättäneet hankkia retkellensä vierustoverin. Uusia nettideittiprofiileja syntyy samassa tahtia kuin suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.

Planeettojen asennon ja hyvän intialaisen ystäväni Anaajin pyynnöstä aloitinkin nyt kirjoittamaan ohjeita, kuinka selvitä Tinderistä hengissä. (Anaaj voi sitten lukea tämän Google Translaten kautta.)

Ennen kuin päästään asentamaan itse sovellusta, on hyvä käyttää pieni hetki henkiseen valmistautumiseen.

Esivalmistelut I - Tutustu itseesi
Mikä sinusta on mukavaa, hauskaa ja ihanaa? Tykkäätkö syödä lunta? Myös sitä keltaista? Rakastatko painella bussissa pysäytysnappulaa?

Fiilistele ihan rauhassa kaikkea, mistä pidät. Käy vaikka etsimässä sopiva läntti keltaista lunta ja makustele sitä. Ajele bussilla ympäri kaupunkia ja paina pysäytysnappia aina kun voit.

Pääasia on, että teet juuri sitä, mistä itse pidät. Koska näin saat käsityksen siitä, mitä tarjottavaa sinulla on tulevalle Tinder-deitillesi.

Minä esimerkiksi pidän roolileikeistä

Esivalmistelut II - Määrittele tavoitteesi
Kun oman napanöyhdän koostumus on käynyt selväksi, on aika siirtyä korviesi väliin. Miksi olet tekemässä jotakin niin järisyttävää kuin Tinderin asentaminen?

Tarvitsetko vanhemman tuleville lapsillesi? Oletko katkaisemassa kolmen vuoden selibaattiasi? Haluatko nopeasti jotakin uutta ajateltavaa, koska sait potkut ja eksäsi haukkuu sinua rusinaksi?

Tämä on erittäin tärkeä vaihe sujuvan kanssakäymisen takaamiseksi. Koska mikäänhän ei ole sen hauskempaa kuin kiihkeän yön jälkeen korvaan kuiskattu "Ollaanhan vain kavereita?" tai toisilla Tinder-treffeillä esitetty kuutamoserenadi ja kosinta. Etenkin jos toisen osapuolen käytös tuli täytenä yllätyksenä.

Kun sinulla on selvät sävelet siitä mitä haluat, niin sinun on helpompi sanoa ei epäsopiville vaihtoehdoille ja HELL YES! sopiville tyypeille.

Pidän myös silmäkarkista

Esivalmistelut III - Tee itsestäsi haluttava
Nyt kun tiedät, mitä tarjottavaa sinulla on ja mitä haet, niin ei muuta kuin vaihtokauppaa käymään.

Kaupankäynnissä kannattaa tehdä myytävä tuote (eli se mitä sinulla on tarjottavanasi) mahdollisimman mielenkiintoiseksi ja helposti lähestyttäväksi.

Esimerkiksi himosi keltaiseen lumeen voidaan markkinointihengessä kääntää rakkauteen pitkiin kävelyenkkeihin koirapuistojen lähettyvillä.

Bussinappulan rynkyttäminen kannattaa vaihtaa intohimoon matkailua, joukkoliikennettä tai teknisiä vempeleitä kohtaan.


Kun olet sisäistänyt nämä ohjeet, olet valmis päästämään Tinderin puhelimeesi.

Ja ällös huoli. Aion kyllä kertoa sinulle, mitä siihen profiiliin pitää laittaa, ketä kannattaa tykätä ja milloin sekä miten selvitä Tinder-treffeiltä voittajana.

lauantai 2. tammikuuta 2016

Teri Niitti ja tissit

Oi oi! Vuosi 2016 alkoi hienoissa merkeissä. Tuskin oli päivääkään kulunut,kun ensimmäinen somekohu syntyi. Tästä tulee vielä hyvä vuosi.

Kohu on siis lähtöisin muotimaailmasta. Stylisti Teri Niitin nitoja meni jumiin, kun Finnairin bisnesluokassa hänen vieressään istui nainen, joka oli yhdistänyt tissiinsä lapsen.

Tämä näky sai Terin muotisilmän vuotamaan verta. Teri on vastuullinen aikuinen. Hän kyllä tietää, että niitä töitä joissa on paljasta pintaa, ei ole suvaittavaa näyttää lapsille. Vähän hei säädyllisyyttä lentokoneessakin!



Ja sieltä se sitten tuli. Teri ajatteli varmasti vain lapsen parasta. Teri kertoi koko maailmalle, että vauva yhdistettynä tissiin on sama asia kuin sukat sandaaleissa. Muotimoka!

Haluaisin nyt vain ystävällisesti muistuttaa Teriä, että muotimaailma on satua. Nimittäin oikeassa elämässä naiset eivät ole 180 senttisiä ja käytä koon 32-34 vaatteita. Täällä oikeassa elämässä tisseistä tulee maitoa, ei glitteriä. Täällä oikeassa elämässä tissit kuuluvat erityisesti vauvoille.



Jään nyt innolla odottamaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Jos herralla on kriisiviestintä hallussa, niin anteeksipyyntöä kehiin. Tähän mennessä alkuperäinen postaus on vain kadonnut.

Toisaalta pelkkä anteeksipyyntö on nykyaikana vähän pliisu veto. "Sori siitä."

Ilmainen vinkkini kaikille imetysaktivisteille onkin, että älkää hyväksykö pelkkää anteeksipyyntöä. Ottakaa kohusta ilo irti ja edistäkää asiaanne.

Hyväksykää anteeksipyyntö vain siinä tapauksessa, että Teri tekee jotain anteeksipyyntönsä eteen. Pitäkää hänelle opetustuokio imetyksestä ja pyytäkää häntä vaikka lapsenvahdiksi yhdeksi päiväksi. (Tosin kuka haluaa jättää lapsensa Terin hoitoon?)

 Kuvatkaa koko setti ja laittakaa jakoon. Eiköhän Terin anteeksipyyntö kiinnosta myös iltapäivälehtiä.

EDIT: Kappas. Anteeksipyyntö oli jo tullut aamuyöstä 4.04. Hyvä hyvä.

perjantai 1. tammikuuta 2016

Dagen Efter tulee taas!

Nyt kun kaikki ovat viettäneet perjantaita enemmän tai vähemmän raikkaassa olotilassa, niin minulla on teille ilouutinen! Tämänpäiväinen Dagen Efter ei suinkaan jää viimeiseksi. Pääset nauttimaa otsaa kiristävistä aiheista jopa useamman kerran viikossa.

Kaivakaa siis särkyläkkeet valmiiksi ja kärsikää kanssani.


Olen nimittäin saanut pitkään kestäneen "sisältöuudistuksen" valmiiksi. Senegalin traumoista ja vatsan salarakkaista on parannuttu. (En tosin koskaan käynyt lääkärillä.) Mutta ei huolta. Olen ehtinyt hankkimaan liudan uusia traumoja ja salarakkaita.


Koska jaettu krappis on parempi kuin yksin koettu, aion kertoa teille kaiken. Kaiken asioista ja ilmiöistä, jotka aiheuttavat lievää hömelöä oloa minussa itsessäni. Näistä aiheista siis pääset lukemaan vuoden 2016 Dagen Efterissä:


- Näin olen yrittänyt saada miehen ja millainen sekopää valioyksilö sitten tarttuikaan mukaan
- Melkein terveelliset ruuat (jos jättää voin, sokerin ja jauhot pois)
- Työnhakuvinkit ja uraohjeet, joilla irtoaa
- Järisyttävät, täysin uudenlaiset muotipostaukset (olen harjoitellut jo poseeraamista)
- Lue tämä, että viisastut -tyyppiset kirjavinkit
- Älä ainakaan maksa tästä elokuvasta/kyldyyrielämyksestä -ohjeistukset
- Äidin kanssa ulkomailla (selviytymistarina)


Tavoitteenani on siis valistaa Suomen kansaa tärkeissä asioissa. Toimintani periaatteena on "Tehkää niin kuin sanon, älkää kuten jo kerran ihan ite tein."



Ja vuodelle 2016 lupasin päivittää tätä blogia aktiivisesti. Eli panokset ovat kovat.