Simpukoita metsästämässä Senegalissa (Instagram Travel Thursday)

Huraa vapaaehtoistyö- ja turismivelvoitteeni ovat aika lailla päättyneet. Vielä pitää hoitaa pari puhelua, lähettää pari sähköpostia ja homma on loppurapsaa vaille kipsissä.

Turrevelvoitteeni lopetin eilen Joal-Fadiouthissa. Kyseessä on pienen matkan päästä Fimelasta sijaitseva kaupunki ja saari, joka on tehty kokonaan simpukoista. Jälleen kerran nautin eniten itse matkanteosta, en niinkään turreiluista.

Kun käppäilin Fadiouthiin vierelleni lyöttäytyi koukupoika koululiivissänsä. Hän puhui hämmästyksekseni englantia ja halusi tulla kanssa Fadiouthiin. Olin jokseenkin hövelillä tuulella ja omaksikin ihmetyksekseni hyväksyin kaverin seuralaisekseni.

Ehkä syy höperöitymiseen oli kauheassa pissahädässäni. Pojan piti käydä kotonaan viemässä reppunsa ennen kuin jatkoi matkaa. Samalla minä tajusin, että poika oli avaimeni hotelli helpotuksen.

Noh, pyörittiin sitten Fadiouthissa ja väisteltiin matkamuistonmyyjiä. Ostin simpukan. Se oli kivaa ja tingin hinnastakin satasen, eli noin 0,20e. Saari oli kierretty alle puolessa tunnissa. Pääsin jopa lempiharrastukseni pariin eli hautausmaalle.

Kotimatkalla poikanen pyysi minut lounaalle kotiinsa. Olin, että jeee ilmaista ruokaa. Kaikki minkä ilmaiseksi saa täytyy ottaa irti. Hetken mietin Olevani kohtelias ja etsiväni jostain teetä tuliaiseksi. Mutta kaikki kävi niin nopeasti. En ehtinyt ostamaan teetä.

Moikkasin mammaa ja muuta talonväkeä. Sitten paljastuiki, että poika ei ollut mikään poika, vaan melkein kolkyt vee kolli. Joka kävi kylläkin vielä lukiota. Lukio oli vain jäänyt parikymppisenä kesken.

Sitten poika meni polttamaan pilveä. Koulupäivä jatkuisi vasta kolmen tunnin kuluttua. Kuulemma senegalilaiset naiset ovat lahnoja sängyssä. Olin, että ei voi olla totta. Miten muka kaikkien niiden binbinien ja seksyasujen kanssa voi olla lahna? Pojan mielestä valkoiset naiset nyt vain ovat paljon hauskempaa seuraa.

Muistin yhtäkkiä, että olen naimisissa. Ja että kaiken lisäksi sain juuri tekstarin, että minun pitäisi tulla kipn kapin Fimelaan hoitamaan yksi työasia.

Poika oli vähän pettynyt äkkilähdöstäni. Toivottavasti mamma ei ollut keittänyt paljoa ylimääräistä riisiä.

Sellainen oli retki Joal-Fadiouthiin.

 Fadiouthin hautasmaa on yhteinen muslimeille ja kristityille. Paikkakunnalla ollaan muutenkin erittäin ylpeitä eri uskontokuntien rauhallisesta yhteiselosta.  

 Kuulkaas, se on talvi täälläkin. Aurinko on jossain ihan hukuksissa kuten kuvistakin näkyy.

 Olin hyvässä seurassa koko saarikierroksen ajan.

Fadiouthissa kaikki tiet ovat päällystettyjä simpukoilla. Ja ennen kuin simpukat päätyvät tienvarteen, niiden sisukset syödään. Tässä simpukansisuksia kuivumassa.

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Running With Wild Horses.