perjantai 3. lokakuuta 2014

Omituista kielipolitiikka

Olen hengaillut viime viikot Diourbelissa, jossa väestön pääkieli on wolof. Se on Senegalin kansalliskieli, jota lähes kaikki osaavat. Paitsi minä, koska asun Fimelassa ja täällä puhutaan sereriä.

Sengalin valtion virallinen kieli on edelleen Ranskan siirtomaa-ajoilta ranska. Joten siinä vaiheessa, kun minulta loppuvat sanat wolofiksi tai sereriksi, vaihdan aika nopsaan ranskaa. Kielenvaihto tapahtuu yleensä hetimiten tervehdysten jälkeen.

Käväisin sitten Diorbelissa apteekissa etsimässä hyttysmyrkkyä. Salamaleikum sanoin minä ja yritin jopa kysellä päivän vointia herra apteekkkarilta wolofintapaisesti. Sitten kun en nyt sattumalta tiennyt, mitä hyttysmyrkky on wolofiksi niin kysyin sitä ranskaksi.

Sain vastaukseski jotain wolofia. Pyörittelin silmiäni ja kysyin uudestaan hyttysmyrkkyä. Wolofwolofwolof sanoi setä. Hymyilin typerästi ja kysyin oikein nätisti sitä hyttysmyrkkyä, jos sattuisi vaikkka olemaan. Wolofwolofwolofwolof... No voi hertsyykeli kai sitä nyt apteekkarin pitäisi puhua parempaa ranskaa kuin minun. Fimelassa apteekkari puhuu ranskan lisäksi jopa englantia, eikä tee mitään esityksiä.

Sitten kun vihdoin herra suostui puhumaan ranskaa sain kuulla pitkän läksytyksen siitä, kuinka ranska on tuhmien kolonalistien kieli ja muutenkin pitäisi puhua sitä wolofia, koska Senegalissa ollaan. Joo totta, niinhän sitä pitäisi, mutta minä nyt haluaisin vain sen hyttysmyrkyn. Jooko?

En ostanut hyttysmyrkkyä, koska se oli sikakallista ranskalaista tuontitavaraa. Häivyin paikalta hieman tuohtuneena. Koska enhän minä ole A) ranskis B) tuhma kolonialisti.

Ja sitten minua vielä ärsytti ihan suunnattomasti, että jos tämä maa ei halua tuhmien kolonalistien maa, niin miksi helvetissä valtion virallinen kieli on ranska? Jumaleissön maa on ollut itsenäinen jotain kuuskyt vuotta ja yhä edelleen koulut käydään täällä ranskaksi. Tenavat eivät opi lukemaan ja laskemaan omalla äidinkielellään vaan tuhmien kolonalistien kielellä. Aika monelta jää koulu kesken, koska vieraalla kielellä oppiminen nyt vain on aika hankalaa.

Sitten kun juttelen paikallisten kanssa kieliasioista, niin monen mielestä on ihan hyvä, että koulut käydään ranskaksi. Wolof kun ei ole mikään sivistyskieli heidän mukaansa. Ja olisihan se nyt ihan hirveän hankalaa vaihtaa opetuskieleksi joku paikallinen kieli. Aivan liian vaikeata. Siinähän voisi tulla vaikka väsy, kun on niin kuumakin.

Noh onneksi nyt olen Fimelassa, jossa kaikki puhuvat sekaisin, mitä sattuu. Ja ihmiset luulevat, että olen japanilainen avuststyöntekijä. Koska niitä on ollut täällä ennenkin.


Lähikaupan setä Fimelssa myy minulle mitä tahansa, vaikka puhuisin hänelle pelkästään suomea.


3 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista :) Itsehän olen kirjoittanut kokonaisen gradun Senegalin kielipolitiikasta! Ei ole mikään yksinkertaisin aihe, eikä myöskään ole yhtä oikeaa ratkaisua tilanteeseen, kun kieliä on paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh. Jännää. Löyytkö sitä jostain sähköisessä muodossa?

      Poista
  2. Voilà:
    https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/80917/gradu03793.pdf?sequence=1

    VastaaPoista

Puhunko ihan puuta heinää vai totisinta totta? Kommentoi!