lauantai 30. huhtikuuta 2016

Tukholman kirjeenvaihtaja: Eipä sitä Ruotsissakaan osata

Tukholman kirjeenvaihtajani Jenni jatkaa ruotsalaisen Tinder-skenen perkaamista.

Edellisessä päivityksessä esittelin tapoja aloittaa keskustelu ruotsalaisen kanssa. Tässä tekstissä esittelen muutamaa Tinder-löytöäni ja pohdin eroavaisuuksia Pohjanlahden eri puolilla.
Periaatteen vuoksi en koskaan tykkää tyypeistä, joiden profiilikuvasta ei käy ilmi, kenestä siinä esiintyvästä henkilöstä on kyse. Se oikea on voinut mennä siinä, ettei tämä onnistunut löytämään kuvaa, missä esiintyisi yksin. 
Vaikka useamman henkilön kuvasta kävisi ilmi, kuka siinä esiintyvistä henkilöistä on profiilin haltija, onhan se nyt aika noloa pistää profiilikuvakseen ex-parisuhde, vaikka toinen ei siinä edustavimmillaan olisi. (No joo, voihan tämä tytsy olla kaverikin, mutta näin nämä asiat koetaan.)



Sitten voi törmätä myös sellaiseen sankariin, joka ei ole ihmisten lataamiin kuviin perustuvassa deittipalvelussa kokenut tarpeelliseksi ladata itsestään kuvaa:



Ja tällaisen nähdessään kannattaa juosta karkuun:





Poikkeaako Tukholman Tinder-skene suomalaisesta? Ei merkittävästi. Väkeä on tietysti enemmän, mutta tässä tapauksessa lisäys näyttää olevan vain miesten puolella. Naisia tuntuu olevan ohjelman käyttäjinä suhteessa vähemmän kuin Suomen suurimmissa kaupungeissa.

Kansainvälisyys näkyy kuvasyötteessä selvästi, niin toisen polven maahanmuuttajina kuin hiljattain muuttaneina startuppaajina. Ekoilla treffeilläni kävin italialaisen jatko-opiskelijan kanssa, mutta siitä ei tullut mitään. Kumpikaan ei ainakaan kokenut tarvetta viestitellä toiselle tapaamisen jälkeen.
Suurin osa Tinder-svenssoneista listaa harrastuksiinsa matkustelun, urheilun, elokuvat ja ruoanlaiton. Hipsterikaupungissa pannaan paljon myös olutta. Kaikenlaista tallaajaa netissäkin kulkee, ja valikoimaa on elämänkoululaisista seikkailijoiden kautta purjehtija-pukumiehiin. 

Välillä olen kuitenkin ajatellut, että olisi hyödyllisempää lähteä seuraamaan sitä mielenkiintoisen näköistä tyyppiä tai aloittaa keskustelu tuntemattoman kanssa kahvilassa. Vielä ei suomalainen ujouteni ole siihen venynyt.
Suurin ulkomailla tinderöimisen etu on tietysti se, ettei tunne ketään eikä kukaan tunne sua. Täällä ei tarvitse pelätä törmäävänsä kaverien aviomiehiin tai ystävien eksiin (terveisiä vaan!).


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Puhunko ihan puuta heinää vai totisinta totta? Kommentoi!