Näytetään tekstit, joissa on tunniste tv. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tv. Näytä kaikki tekstit

perjantai 26. helmikuuta 2016

Matkavinkit budjettireissaajalle

Tässä postauksessa selviää ehdottomasti huokeimmat helpotukset matkakuumeeseen. Lisäksi reissut voi nopeimmillaan tehdä jopa 30 minuutissa, joten nämä sopivat myös jos rahojen lisäksi aika on kortilla.

Vinkki nro.1, etniset ruokakaupat
Helsingin Hakaniemessä ei tarvitse paljoa päätä pyörittää löytääkseen elintarvikekaupan, jossa myydään asioita, joita koot ja ässät eivät tarjoa.

Itse rämmin eilen loskan keskeltä Vii Voaniin. Ja voi sitä ihmetysä. Sain jälleen kokea tuon mullistavan ulkopuolisuuden. Kassa ei tervehtinyt, ja suurimman osan ajasta olin kaupan ainoa länsimaalainen.

Melkein tuli pakottava tarve moikata ovissa vastaantullutta suomalaista. Hei, katos. Mites sä tänne olet päätynyt? Ootko ollu jo kaun? Mutta sitten muistin, että olinkin Suomessa. Erittäin onnistunut reissuhuijaus siis.


Vii Voanista mukaani tarttui maitojauhetta. Mutta, minähän en edes juo maitoa!? Se on vasikoiden juomaa. Mutta ehkä juuri siksi ajattelin, että oih, maitojauhe. Se on ihmisten ruokaa ja se säilyy pitkään. Voin sitten jaella vieraiden kahvikupposiin maitojauhetta. Hihihi. Se on oikeastaan ihan hyvää..

Maitojauhe ei kyllä ole mitään ekologista lähituotanto. Purkki on kotoisin Hollannista. Enkä tiedä, minkä maalaisen lehmän tuotoksia se sisältää.

Mutta kotimaiseen vaihtoehtoon verrattuna, tässä sentään oli rasvat vielä mukana. Valion maitojauhetta ei saa kuin rasvattomana. Ja rasvaton maito... pthyi. Se nyt on se viimeinen vaihtoehto. Sehän on ihan läpinäkyvää, harmaata litkua.

Perunoiden lisäksi inhoan siis myös (rasvatonta) maitoa.

2. vinkki, Yle Areena 
Hahaa! Olen ihan toivoton Yle Areena -fani. Tällä viikolla löysin sieltä ruotsalaisen sarjan Ginan maailma, jossa entinen Idols tms. -voittaja Gina Dirawi reissaa ympäri maailmaa.

Gina osaa sen verran hyvin arabiaa, että Arabimaissa seikkaillessa hänen mukanaan ei kulje edes tulkkia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hän saa haastateltavista muutakin irti kuin ne pakolliset. Jaksossa, jossa Gina vierailee beduiinileirissä porukalla vaikuttaa olevan aidosti hauskaa.

Mielenkiintoinen jakso oli myös, kun Gina asui moniavioisen mormoniperheen luona Utahissa.

Ohjelmaan pääset esimerkiksi täältä.




perjantai 19. helmikuuta 2016

Hätätilanne Yle Areenassa

Pakko kirjoittaa jo toinen postaus TV:stä tällä viikolla. Nyt on tosi kyseessä. Areenassa on kaksi hienoa ohjelmaa, joiden esitysaika menee ohi joko tänään tai viikonlopun aikana.

Tänään viimeistä viedään Linda Västrikin hienosta dokumentista Tanssivien henkien metsä. 

Lyhykäisyydessään elokuvassa seurataan Kongon sademetsissä asuvien aka-pygmien arkea, juhlaa ja yhteyttä metsään ja sen henkiin. Dokumentin kerronta on jotenkin niin soljuvaa, että välillä luulee katsovansa fiktiota.

Vaikka aka-pygmit ovat pahassa puristuksessa sademetsän hakkuiden ja oman perinteisen elämäntyylinsä säilyttämisen välissä, ei dokumentti saarnaa tai valista. 

Elokuvasta jäi jotenkin tosi hyvä fiilis, joten suosittelen ehdottomasti katsomaan, jos tänään vain ehditte.



Toinen katsomisen arvoinen on Deutschland 83. Tämän kanssa on kiire vain ensimmäisellä jaksolla, joka menee vanhaksi tänä viikonloppuna.

Homman ideana on, että DDR:stä pakotetaan nuorimies lännen puolelle vakoojaksi. Luvataan tietysti, että sairas äiti pääsee siitä hyvästä munuaissiirtojonossa eteenpäin.

Mutta siis vakoojia! Vakoojat ovat hienoja ja niitähän tässä sarjassa riittää. Ja kun on vakoojia, niin aina tulee myös ruumita. Joudun sarjaa katsoessani aina muistuttamaan itseäni, että älä turhaan pure leukaperiäsi tuusannuuskaksi. Olisi aivan käsittämättömän typerää tapattaa päähahmo liian aikaisin.

Yksi omituisuus sarjassa kyllä on. Se on sarjan musiikit. Saksalaisissa televisiosarjoissa on kovin muodikasta valita taustamusiikiksi englanninkielisiä renkutuksia.

Minulla menee pasmat aina ihan sekaisin, kun ensin olen totuttanut itseni kuulemaan saksaa ja sitten aalloille rävähtää englanninkielinen poppisviisu. Pahimmassa tapauksessa todella juustoisilla sanoituksilla.

Mutta musiikillista erimielisyyksistä huolimatta, suosittelen myös Deutschland 83:sta.







tiistai 16. helmikuuta 2016

Valmistautukaa laittamaan TV päälle

Muistaako joku vielä muutaman vuoden takaisen Love Connection -sarjan Yleltä? Siis sen missä amerikansuomalaiset miehet tulivat esi-isiensä maille metsästämään naista.

Love Connectionissa ravintoloitsija Markus sammui treffeillänsä, Matti piirteli sydämistä anatomisia malleja ja Henrin silmät vilkkuivat milloin millekin. Kuva: MeNaiset

Tiedättekö mitä? Avalta alkaa huomenna samantyyppinen pläjäys. Aion kyllä olla kärppänä katsomassa.

Vaikka nimi on eri, vaikuttaisi ohjelman perusidea pysyneen samana kuin Ylen versiossakin.
Miehet valitsevat seitsemästä ehdokkaasta kaksi kivointa uudelle mantereelle vietäväksi. Ameriikassa sitten katsotaan, kenestä on voittajaksi.

Sitä en nyt ihan heti käsitä, miksi nimi on Amerikan Unelmavävy. Eihän tytöt valitse ohjelmassa itselleen vävyä vaan romantilllista kumppania. Anopeilla on vävyt, ei morsiamilla! Vai tuleeko ohjelmassa jossakin vaiheessa anoppien yllätyshyökkäys? Jään mielenkiinnolla odottamaan.



Kaupalliselle kanavalle siirtymisen huomaa siitä, että jo trailerissa pussataan! No huh huh!

Ylen versiossa oli niin monta hienoa myötähäpeän hetkeä, että vieläkin puistattaa. Ilman Love Connectionia en esimerkiksi tietäisi, että on olemassa sellainen ammatti kuin koirien uinninopettaja.

Jään odottamaan innolla, mitä uutta kanavanvaihto tuo sarjaan. Näyttäisi ainakin siltä, että ainakin yksi vävyistä saa minut jo nyt ärsyyntymään. (Arvatkaa kuka?)

Amerikan Unelmavävyssä Suomen valloittavat Jesse, Tom ja Erick. En osaa heitä vielä luonnehtia, sillä en halua perustaa mielipidettäni kanavan markkinointimateriaaleihin. Kuva: MTV

Ohjelma huomenna 17.2. Avalla klo 21.00.