Tiskiharja vs.Mitä sä harrastat?

Olen ihan näppärä tyttö solmimaan uusia ihmissuhteita. Siitäkin huolimatta, että olen todella ennakkoluuloinen ja pidän suurinta osaa ihmiskunnasta ihan saappaina. Vaikka minun ei ole koskaan tarvinut kirja kädessä opetella, mistä niitä kavereita oikein tulee, on nettideittailumenestykseni luokattomalla tasolla.

Periaatteessa ihmissuhteiden luominen kun ei ole mitään rakettitiedettä. Niin mikä ihme siinä nettideittailukonseptissa sitten tökkii? Muistellaanpa vähän, miten niin sanotusti onnistuneet ihmissuhteeni ovat alkaneet. 

Josko näistä saisi vähän vinkkiä, että pärjäisi nettideiteillä paremmin?

Pinde

Pinden tapasin ensimmäistä kertaa partiojutuissa. Tein vaikutuksen taidollani koota retkikeitin. Ei siihen muuta sitten tarvittukaan. Yritin kysellä Pindeltä hänen muistikuviaan tapaamisesta. Ei mitään hajua. Mutta kesällä tulee 15 vuotta yhdessä täyteen. 

Pande

Panden tapasin ensimmäistä kertaa kun muutin hänen kanssaan yhteen. Hän muisteli, että ensisanani hänelle olivat "Mä muutan nyt tänne."

Hetken hämmennyksen jälkeen huomasimme, että meitä yhdisti yhteinen vihollinen. Asunnon aikaisemmat asukit olivat jättäneet keittiiöön kolme kaapillista tyhjiä pestopurkkeja. 

Ystävyytemme sinetöitiin, kun etsimme keräyspistettä viidelle pussilliselle lasipurkkeja. Aika pian tämän jälkeen saimme vielä uuden taakan kannettavaksemme. Uusi keittiönpöytä piti kantaa noin kilometrin päästä. Mutta me selvittiin siitä! Yhdessä!

Punde

Punde oli hengannut yhteisessä keittiössämme jo jonkin aikaa. En ollut kiinnittänyt häneen sen kummempaa huomiota. Mitä nyt olin rekisteröinyt, että olimme käyneet samassa lukiossa eri aikoihin. 

Jossain vaiheessa rohkenin tiedustella Pundelta, että olisiko mitenkään mahdollista pitää tiskiharja kaapin sisäpuolella. Se kun on minulle se juttu keittiössä. Että ylimääräistä roipetta ei juuri näy. 

Ja sehän kävi ilman sen kummempia ongelmia. Harja kaappiin ja elämä hymyilemään!

Ylimääräinen rompe ei kuitenkaan vähentynyt tällä peliliikkeellä. Punde meni Ikeaan töihin ja minä hankin kesäauton. Tällä yhdistelmällä sisustettiin opiskelija-asunto ja viritettiin puutarhaparveke pikkurahalla. 

Loppupäätelmä 1 - järkkää treffit asuntonäyttöön

Näitä kun nyt katsoo, niin merkitykselliset ihmissuhteet ovat syntyneet, kun olen jo asunut tai muuttanut jonkun kanssa saman katon alle. Eli nettideittaajat hei. Älkää enää pyytäkö potentiaalista partneria kahveille, vaan pyytäkää häntä muuttamaan luoksenne. Ainakin minun kohdallani tällä menetelmällä on saatu paljon hyvää aikaan.

Loppupäätelmä 2 - muista kysyä tiskiharjasta

Yhdessäkään esimerkkitarinassa juttu ei muuten ole alkanut sillä, että kysytään, mitä sä harrastat. Joten suosittelen myöskin tämän kysymyksen lemppaamista. Kukaan ei myöskään kysynyt, että onko minulla lemmikkejä, paljonko nostan penkistä ja mitä teen työkseni.

Ehei. Se mitä on kysytty, on että voisiko tiskiharjan pitää poissa kaapissa. Eli kun mietitte deiteillenne juttuaiheita, niin kysykää tiskiharjasta. 

Loppupäätelmä 3 - älä ehdota, että teistä tulisi tosi hyviä kavereita
Eniten minua ilahdutti tämänkertaisessa tutkimuksessa, että yksikään suhde ei alkanut myöskään lauseella oltaisiinko ihan vaan kavereita. Koska miten ihmeessä ihmiselle,
- jolle on koonnut trangiaa,
- jonka kanssa on käynyt kehityskeskustelua tiskiharjasta tai
- jonka kanssa on raahannut kilokaupalla lasijätettä,

voisi mitenkään, missään muodossa ehdottaa, että jatketaanko IHAN VAIN kavereina.

Ja muutenkin. Jos olet deiteillä, niin eikös tarkoituksena ole varmistaa, että sinusta ja seuralaisestasi ei missään nimessä tule ihan vaan kavereita?

Tällaista tällä kertaa. Voiko joku kertoa, jos on oikeasti joskus jatkanu ihan vaan kavereina, jonkun nettideittinsä kanssa. Ja miksi?